Pikakommentti: Pakettikaupan asema

Posti osti hiljattain Pakettikaupan. Pakettikauppa ostaa kuljetusyrityksiltä kuljetuksia tukkuhintaan ja myy niitä verkkokauppiaille lisäten hintaan katteen. En ole kaupasta mielissäni, koska Pakettikauppa on nyt valtionyhtiö.

Pakettikaupan liikeidea

Väännän aluksi rautalangasta Pakettikaupan liikeidean.

  1. Verkkokaupan asiakas on valinnut toimitustavaksi vaikkapa Lähellä-paketin, joka on Matkahuollon palvelu.
  2. Verkkokauppias pakkaa verkkokaupan asiakkaan tilaamat tavarat pakettiin.
  3. Verkkokauppias ostaa Lähellä-paketin kuljetuksen Pakettikaupalta, joka ostaa sen Matkahuollolta. Näin ollen pakettiin liimattavan osoitekortin maksajana on Pakettikauppa eikä lähettäjä.
  4. Matkahuolto laskuttaa Pakettikauppaa ja Pakettikauppa laskuttaa verkkokauppiasta.

Suomessa toimii samalla liikeidealla toinenkin kuljetusten välittäjä: Shipit. Aiemmin samalla liikeidealla toimi myös Shipfunk. Nämä molemmat ovat suomalaisia yrityksiä ja käsittääkseni suomalaisessa omistuksessa. Muista välittäjistä en tiedä. Voi niitä ollakin tai olla tulossa.

Neuvottelee hinnat

Pakettikauppa, korjaan Suomen valtio, neuvottelee ja sopii hinnoista kuljetusyritysten kanssa.

Yhdistämme kaikki asiakkaamme yhdeksi isoksi lähetysmääräksi ja siten saamme neuvoteltua parhaat hinnat. -Pakettikauppa

Jaa mutta nyt keksinkin nerokkaan idean! Suomen valtio voisi nimittäin ostaa suoraan autonvalmistajilta tukkuhintaan 15 000 Toyotaa, 12 000 Volkswagenia, 11 000 Škodaa, 9 000 Volvoa ja 8 000 Fordia ja myydä ne Suomen kansalaisille edulliseen hintaan! Kansalaiset saisivat autot jonotusjärjestyksessä!

Ideaa voisi soveltaa laidasta laitaan. Valtio voisi esimerkiksi neuvotella maataloustuottajien kanssa hinnoista ja myydä kansalaisille edullisia elintarvikkeita – ostokupongeilla. Tuottajien kanssa sovittaisiin viisivuotissuunnitelmat. Mikä nerokas idea kerta kaikkiaan!!!

Neuvotteleminen kiellettyä

Nyt on kuitenkin niin, että kilpailulain 2 luvun 5 §:n mukaan sellaiset sopimukset ovat kiellettyjä, joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan.

Näin ollen esimerkiksi Matkahuollon on näytettävä Pakettikaupalle, Shipitille ja Shipfunkille sama hinnasto. Hinnastossa voi olla ostomääriin perustuvia porrastuksia ja määräalennuksia, mutta hinnoissa ei saa olla neuvotteluvaraa.

Kilpailulain 2 luvun 6 §:ssä on mainittu neljä ehtoa, joiden kaikkien toteutuessa hinnoista saa kuitenkin neuvotella. Mielestäni tässä tapauksessa neljäs ehto ei toteudu, eli ei saa neuvotella.

Kaikki tiedämme, että hinnoista kuitenkin neuvotellaan. Se on tapakulttuuria. Vanha sanonta sanoo, että osta markalla ja myy kahdella.

Ongelma!

Joka tapauksessa Pakettikaupalla, korjaan Suomen valtiolla, on nyt määräävä asema suhteessa markkinoilla toimiviin ja markkinoille pyrkiviin yksityisiin kuljetusyrityksiin. Tämä on väärin. En ota kantaa Pakettikaupan palveluihin ja yritykseen sinänsä. Mielestäni vain Suomen valtion omistaja-asema on väärin.

Kysymyksiä?

  • Miksi valtion pitää omistaa kuljetusten välittäjä, joka neuvottelee verkkokauppiaiden lähettämien pakettien hinnat yksityisten kuljetusyritysten kanssa? Tämä on holhousta, eikä vain vähän!
  • Mitä ihmettä valtio häärää kaupallisilla markkinoilla?
  • Eikö valtio nyt vähintäänkin puutu yksityisten kuljetusyritysten elinkeinonvapauteen?
  • Eikö tämä haiskahda menneisyydeltä eikä tulevaisuudelta?
  • Salliiko EU tällaiset valtionyhtiöt?

Ratkaisuvaihtoehtoja

  1. Posti listautuu pörssiin. En kannata tätä vaihtoehtoa.
  2. Posti rajoittaa Pakettikaupan tarjoamat kuljetuspalvelut omiin palveluihinsa ja hyödyntää Pakettikaupan teknisen osaamisen verkkokauppaintegraatioihin liittyen. Kannatan tätä vaihtoehtoa.
  3. Posti myy Pakettikaupan. Eipä olisi yllätys, jos se myytäisiin ulkomaille. Norjalaiset voisivat ostaa? Hyväksyn tämän vaihtoehdon.

Kehittyvä juttu

Tämä kirjoitus kuuluu sarjaani ”pikakommentit”. Pikakommentit ovat kehittyviä juttuja. Tarkoituksenani on muokata tästä varsinainen blogikirjoitus juhannuksen aikoihin. Todennäköisesti en ehdi. Olihan tämäkin jo aika pitkä kirjoitus. 🙂 Hyvää alkavaa kesää kaikille!

EDIT 25.5.2020: Lisäsin kirjoitukseen vielä illalla neuvotteluja koskevat luvut ja siistin kysymyksiä koskevan luvun.

EDIT 27.5.2020: Muokattu liikeideaa koskevaa lukua. Shipfunk ei enää välitä kuljetuksia, eli ei enää neuvottele kuljetussopimuksia.

Lahjakorttien ALV neljällä tavalla

Lahjakorttien arvonlisäverotus yhtenäistyi EU:n alueella 1.1.2019. Maksua vastaan annetut lahjakortit voivat olla jatkossa joko luovutusseteleitä, yksikäyttöarvoseteleitä tai monikäyttöarvoseteleitä. Ilmaiseksi annetut lahjakortit ovat alennuskuponkeja, joita koskee omat sääntönsä. Jatka lukemista ”Lahjakorttien ALV neljällä tavalla”

Integraatioissa maltti on valttia

Asiakkaani kyseli alustavasti rajapinnasta, joka juttelisi Clover Shopin ja Netvisorin välillä. Asiakkaani verkkokaupassa on Clover Shop -ohjelmisto ja varastomyymälässä Netvisor-palvelu. Tällä hetkellä hän lisää jokaisen tuotteen erikseen Clover Shoppiin ja Netvisoriin. Jatka lukemista ”Integraatioissa maltti on valttia”

Prinetti loppuu, mitäs sitten?

Prinetti API näki päivänvalon vuoden 2006 alkukeväästä ja toi jo kasvunsa aloittaneelle verkkokauppa-alalle mahdollisuuden integroida pakettikorttien tulostamisen helposti verkkokauppa-alustaan. Prinetin suosiota ei Posti varmaankaan osannut edes ennustaa, minkä vuoksi viime vuosina Prinetin yksi tunnetuista piirteistä olikin hitaus – se oli tavallaan oman suosionsa uhri. Jatka lukemista ”Prinetti loppuu, mitäs sitten?”

Tietosuoja-asetus selkokielellä

Olen perehtynyt EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR) neljään otteeseen ja yhteensä yli sadan tunnin ajan. Mennään suoraan asiaan.

Kirjoitukseni ensimmäinen osa käsittelee asetuksen soveltamista ja perusteita. Toinen osa käsittelee toimenpiteitä, joita verkkokaupan on tehtävä 25.5.2018 mennessä. Kolmas osa käsittelee verkkokaupankäyntiin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Jatka lukemista ”Tietosuoja-asetus selkokielellä”

Käytetyn verkkokauppalisenssin myynti

Kymmenen vuotta sitten joka kolmas suomalainen verkkokauppa lopetti toimintansa vuoden pituisen vertailujakson aikana. Verkkokauppojen määrän kasvu saavutettiin niin, että vastineeksi syntyi suuri määrä uusia verkkokauppoja: joka toinen verkkokauppa oli alle vuoden ikäinen. Jatka lukemista ”Käytetyn verkkokauppalisenssin myynti”