Kaupan alan tulevaisuus

Työ- ja elinkeinoministeriö luonnostelee kaupan alan tulevaisuusselontekoa ja järjesti muun muassa webinaarit aiheesta 17.11.2020 ja 3.12.2020. Kaupan toimiala on kuulemma muutoksessa. En ole itse huomannut muutosta. Silti vastaan: mitä voidaan tehdä suomalaisen kaupan alan ”pelastamiseksi”?

Vähennetään sääntelyä

Luin juuri lehdestä, että saunalauttayrittäjä tarvitsi Helsingin kaupungilta luvan kahvin myymiseksi. Alkoholin myynti on vieläkin enemmän säänneltyä. Muistatteko vielä, että kauppojen aukioloaikoja säänneltiin vielä viisi vuotta sitten?

Yrittäjälle on huomautettu kahvin myynnistä, joka ei sisälly yrittäjän vuokrasopimukseen, sillä ranta-alueella kahvilatoiminnan oikeus on sopimuksellisesti toisella yrittäjällä. –Helsinki Liikkuu 25.11.2020

Vähennetään keskittymistä

Vuonna 2019 suomalaisen S-ryhmän (osuuskaupparyhmä) liikevaihto oli 12 miljardia euroa. Vertailun vuoksi samana vuonna 2019 yhdysvaltalaisen Google-konsernin (Alphabet) liikevaihto oli 133 miljardia euroa. Jokainen ymmärtää näistä luvuista, että S-ryhmällä on Suomessa liian hallitseva asema.

Tämä kohta on liian suuri pala minulle… onko keskittyminen kaupan alan tulevaisuuden suurin uhka? Pääkonttoreiden sijoittaminen verotuksellisesti edullisiin maihin ja niin edelleen… Amazon lähestyy koko ajan. Yritän miettiä tätä lisää.

Rakennetaan silta Ruotsiin ja tunneli Viroon

Nopeammat yhteydet Keski-Eurooppaan nopeuttavat tavaroiden toimitusaikoja kumpaankin suuntaan. Jatkossa esimerkiksi suomalainen verkkokauppa voi toimittaa tavaroita Saksaan 1-2 vuorokautta nopeammin ja esimerkiksi työkoneen varaosa voidaan toimittaa Saksasta Suomeen 1-2 vuorokautta nopeammin.

Vapautetaan alennusilmaisut

Tällä hetkellä osa kaupan alan yrityksistä markkinoi tuotteitaan lainvastaisilla alennusilmaisuilla. Kaikki tietävät huonekalu- ja urheiluvälinealojen ylilyönnit markkinoinnissa. Itse olen kiinnittänyt huomiota outlet-tyyppisten verkkokauppojen harhaanjohtaviin alennusilmaisuihin. Kilpailu- ja kuluttajavirastolla ei riitä resursseja valvontaan. Valvontaa ei myöskään kannata lisätä, koska se kasvattaa julkista sektoria. Jatkossa alennushinnoittelu on vapautettu sääntelystä. Kaikki yritykset pelaavat samalla pelikentällä ja vastuu jää kuluttajalle.

Kun savolainen puhuu niin vastuu siirtyy kuulijalle.

Uudistetaan yritysverotusta

Listaamattomien osakeyhtiöiden maksamien osinkojen verotus on ongelmakohta – monimutkaisen laskentakaavan vuoksi. Osingot maksetaan aina vuosittaisen yhteisöveron (20-29 %) maksamisen jälkeen kertyneestä ja taseessa säilyneestä nettovarallisuudesta. Kokonaisverorasitus yrittäjälle on 26-61 %, jos yrittäjällä ei ole palkkatuloja tai 26-68 %, jos yrittäjällä on palkkatuloja.

Jotkut ovat ehdottaneet listaamattomien osakeyhtiöiden maksamien osinkojen siirtämistä kokonaan pääomatuloverotuksen puolelle, jolloin kokonaisverorasitus yrittäjälle olisi 44-47 %, jos yrittäjällä ei ole palkkatuloja tai 44-68 %, jos yrittäjällä on palkkatuloja. Ansiotuloverotuksen puolelle siirrettynä verorasitus olisi 20-68 % riippumatta siitä, onko yrittäjällä palkkatuloja.

Otetaan mallia Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysista, jonka on kirjoittanut Janne Juusela. Alennetaan siis yhteisöverokantaa, luodaan neutraali osinkoverotus ja luovutaan pääomatulojen progressiivisesta verotuksesta.

Vuonna 1976 ruotsalaisen satukirjailijan, Astrid Lindgrenin, (tavallinen) marginaaliveroaste nousi 102 prosenttiin, mistä Lindgren kirjoitti sadun Pomperipossa i Monismanien. -Wikipedia 4.12.2020

Unohdetaan palkkatuet

Palkkatuet ylläpitävät korkeaa palkkatasoa ja heikentävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Palkansaajien bruttotuntiansioiden mediaani oli vuonna 2014 EU-28:ssa 13,14 euroa ja Suomessa 17,24 euroa (lähde).

Suomalaisen teollisuuden on oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen, jotta suomalainen kaupan ala voi edes harkita suomalaisten palveluiden ja tavaroiden myyntiä ulkomaille.

Pelastus ei ole se, että suomalaiset ostavat ulkomaisia tuotteita suomalaisista verkkokaupoista vaan se, että ulkomaalaiset ostavat suomalaisia tuotteita suomalaisista verkkokaupoista.

Lisäksi ei yksin palkkatuki, mutta myös muut tuet, lamauttavat ihmisiä niin paljon, etteivät he uskalla ottaa pienintäkään riskiä yritystä perustettaessa.

Ihmiset eivät ota sitäkään vähäistä riskiä, mitä ottaisivat ehkä ilman näitä tukiverkkoja. -professori Vesa Puttonen Pörssipäivässä 3.6.2020

Mä aloin 62 freelanceriks… Mä olin vaan huolissani siitä, mistä mä saan elantoni. Se pani niinkuin liikettä. -muotoilija Eero Aarnio Efter Niossa 6.2.2017.

Poistetaan työehtosopimusten yleissitovuus

Korkeat työvoimakustannukset heikentävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Vuonna 2019 tuntikohtaiset työvoimakustannukset olivat EU-27:ssä keskimäärin 27,70 euroa ja Suomessa 34,00 euroa (lähde).

Työpaikkoja on siirtynyt ulkomaille niin paljon, ettei määrää osata enää laskea. Jatkossa työnantaja ja työntekijä saavat edelleen järjestäytyä, mutta muussa tapauksessa työehdoista sovitaan työntekijäkohtaisesti. Samalla säädetään minimipalkasta. Muista vähimmäisehdoista onkin jo säädetty, kuten esimerkiksi työajoista.

Poistetaan ansiosidonnainen päiväraha

Ansiosidonnainen päiväraha otettiin käyttöön Suomessa vuonna 1985 toisesta öljykriisistä (1979) selviytymisen jälkeen juuri ennen 90-luvun alun talouskriisiä. Ansiosidonnainen päiväraha on suurelta osin yritysten ja valtion rahoittama etu (ymmärtääkseni noin 50 % kustannuksista). Poistetaan tämä kustannuserä. Jatkossa työntekijä voi halutessaan vakuuttaa itsensä ostamalla työttömyysvakuutuksen työttömyyskassasta tai omasta vakuutusyhtiöstä.


JATKOA 12.1.2021 Yritykset maksavat työttömyysvakuutusmaksua 0,5 % ja työntekijät 1,4 % palkasta (vuonna 2021). Näistä maksuista vain osa käytetään ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamiseen. Ansiosidonnaisen päivärahan poistaminen ei tuokaan kaupan alan yrityksille merkittäviä kustannussäästöjä. Sen sijaan esimerkiksi lomapalkka, lomarahat ja pekkasvapaat ovat paljon suurempi kustannuserä (peräti 20 % peruspalkan päälle). BusinessOulu kertoo selkeästi palkan sivukuluista: https://www.yritystulkki.fi/fi/alue/oulu/toimiva-yrittaja/taloushallinto/palkan-sivukulut/


Määrätään Finanssivalvonnan tehtäväksi yritysten edunvalvonta

Tällä hetkellä Finanssivalvonta valvoo käytännössä eläke-, luotto- ja vakuutuslaitosten etuja yrityksiä vastaan. Esimerkiksi jos yritys ilmoittaa Finanssivalvonnalle, että pankki on korottanut lainamarginaalia lainaehtojen vastaisesti, niin Finanssivalvonta ei tutki asiaa eikä anna asiassa ratkaisua. Ymmärrän kyllä (tätä kirjoittaessani), että vain oikeus voi antaa asiassa ratkaisun. Ehkä vedän tämän kohdan vielä pois.

”Tarvitsemme asiassa apua” – HS selvitti, miten Sampo ja Nordea vetosivat suoraan valvovaan viranomaiseen, kun pankin muutto Suomeen paljasti ison ongelman -Helsingin Sanomat 2.6.2020

Vaihdetaan Business Finlandin tuotantosuuntaa

Tällä hetkellä Business Finland tukee yrityksiä rahallisesti sekä palvelupohjaisesti erityisesti kansainvälistymisen palveluissa. Ilmeisesti tähän on tarvetta ja muutkin maat tukevat yrityksiä. Business Finlandin englanninkielinen nimi kertoo kuitenkin sen, mistä on kysymys: organisaation tarkoitus on viihdyttää kansainvälisiä luottoluokittajia.

Business Finlandin olemassa oleminen haittaa vastaavien kaupallisten ja järjestövetoisten palveluiden syntymistä. Toisin sanoen se on omalla toimialallaan kivi kengässä puhumattakaan siitä, mitä markkinahäiriötä se aiheuttaa tuettaville toimialoille. Business Finlandin olemassa oleminen kielii myös siitä, että välttämättömiä rakenneuudistuksia ei ole vielä tehty. Jos rakenneuudistukset olisi jo tehty, niin Business Finlandia ei tarvittaisi lainkaan.

Unohdetaan nyt korona hetkeksi ja katsotaan tulevaisuuteen. Jatkossa Business Finland on yritysten edunvalvontaorganisaatio valtiota vastaan. Sen tehtäviin kuuluu yritysten murheiden kuunteleminen ja raportointi valtiolle.

Huomio!

  • Tämä oli pikakommenttini kaupan alan tulevaisuutta koskien.
  • Osaa näistä toimenpiteistä ei ole mahdollista toteuttaa nopealla aikataululla EU-sääntelyn vuoksi.

Katso myös

Tulossa oleva EU:n lopullinen ALV-järjestelmä helpottaa osaltaan kaupan alan kansainvälistymistä. Lue kirjoitukseni uudistuksesta.

Jatkot

16.12.2020: En tiennytkään, että päässäni oli OECD-lasit: https://www.oecd.org/economy/finland-economic-snapshot/

Jaa tämä kavereillesi

Tekijä: Erno Penttilä

Mysteerimies vuodesta 1998.