Smilehouse julkaisi asiakkailleen ja kumppaneilleen tarkoitetun kirjan. Paljon kiitoksia kerännyt julkaisu tunnetaan nimellä Verkkokaupan rautaisannos 2010.

Teoksessa Smilehousen sähköisen kaupan asiantuntijat valottavat verkkokaupan eri osa-alueita tukeakseen erityisesti kotimaisten yritysten kilpailukyvyn parantamista ja siirtymistä menestyksekkääseen sähköiseen kaupankäyntiin. Tavoitteena on välittää ymmärrys siitä, miksi aihe vaatii jakamattoman huomion ylimmässä johdossa asti ja miten todellinen menestys verkkokaupassa ja verkkokaupan avulla rakennetaan.

Menestyäkseen tulevaisuudessa kaupan alan yritysten on kyettävä arvioimaan verkkokaupan merkitys omalle liiketoiminnalleen, havaittava asiakaskäyttäytymisen muuttuminen sekä onnistuttava toteuttamaan menestyviä verkkokauppoja ja monikanavakonsepteja.

Tutustu rautaisannokseen >>

Ostaisinko tuotteeni ulkomaisesta vai kotimaisesta verkkokaupasta? Kysymys herättää paljon keskustelua, ja erilaisia arvioita liikkuu markkinoilla. Suomalaisittain pahimman kauhuskenaarion mukaan lähes puolet verkkokaupan euroista valuu maamme rajojen ulkopuolelle. Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla, ulkomaiset verkkokauppiaat kun eivät tilastoistamme piittaa eivätkä liikevaihtoaan meille raportoi.

.
Viime jouluna päätin helpottaa omaa joulunalusstressiäni ja hankkia kaikki joululahjat verkosta. Varauduin pitkään iltaan koneen ääressä, ja aloitin shoppailun, mistä muualtakaan kuin kaikkien verkkokauppojen äidistä, Amazonista. Muualle en sitten illan aikana ehtinytkään. Amazonin upeat leluvalikoimat veivät mukanaan, ja kahden tunnin intensiivijakson päätteeksi jomottavien hartioiden lisäksi minulla oli yli kolmen sadan euron ostoskori. Hehkuttelin mielessäni paavopesusienilegoilla ja kemistipakkauksilla, joita ei taatusti olisi lähinaapuruston muilla lapsilla. Pudotus maan pinnalle oli kuitenkin kova. Maksuvaiheessa kauppa ilmoitti: ”Unfortunately we do not deliver to your country”. Yhden palapelin Amazon olisi toimittanut, mutta sen takia en vaivautunut tilaamaan ja toimituskuluja maksamaan. Turhautuminen oli suurta, enkä ole sen jälkeen Amazonissa vieraillut kuin ammatillisessa mielessä.

Seuraava ulkomaisten verkkokaupan käyttöyritys suuntautui aasialaiseen kauppaan ja itsepuolustustarvikkeisiin. Kauppa oli hieno ja osto onnistui –maksutapahtuma mukaan lukien- oikein hyvin, harmi vain että tavarat eivät koskaan saapuneet perille. Pikkumaista kiinnittää huomiota tällaiseen detaljiin, mutta myönnettävä on, että uskoni ulkomaisiin verkkokauppoihin koki taas ison kolauksen.

Myönnän kuitenkin, että olen tilannut Amazonista kirjoja USA:sta menestyksekkäästi, samoin paitoja ja muita asioita, joita en ole Suomesta löytänyt. Mikäli Fruugo saa nyt lisärahoituksensa turvin oman liiketoimintamallinsa kuntoon ja houkuttelevaksi (niin kuluttajan kuin verkkokauppiaankin näkökulmasta), voi ulkomainen verkko-ostaminen nousta nykytilanteesta huomattavasti. Kunnes tällainen selkeä muutos on tapahtunut, uskon vahvasti kotimaisen verkkokaupan voimaan. Näin uskovat myös Suureen Verkkokauppatutkimukseemme vastanneet: ulkomaisia kauppoja preferoivia oli vastaajissa vain yksi prosentti! Tämä lisää uskoani siihen, että arviot, joissa ulkomaisen kaupan osuus koko verkkokaupankäynnin potista on merkittävän kokoinen, eivät välttämättä osu ihan oikeaan.

Mitä enemmän suomalaista tarjontaa on, sitä helpompaa on valita suomalainen kauppa. Ja tarjonta kasvaa koko ajan, käy tutustumassa yhteen uuteen kauppaan:

http://www.wulffinkulma.fi

Uskon, että nyt on se aika, kun työehtosopimustenne mukaiset vuosilomat alkavat olla takanapäin, tonttujen balanced scorecardit on optimoitu tulevia kuukausia varten ja riisipuurokattilat on kiillotettu. Toivelistojen ruuhkahuippu antaa vielä hetken odottaa itseään, ja yritänkin osua omalla toiveiden tynnyrilläni tähän väliin.

Syyskuu on hyvä toivomusten aika, vaikka aikainen mato onkin se joka tulee napatuksi, otan riskin ja toivon.  Ja toivomuksia riittää, sen lupaan. Toivon, että kaikki verkkokauppiaat ovat viimeistään nyt heränneet tulevaan jouluun. Petteri on mielestäni enemmän lasseviren –tyyppinen kestävyysurheilija, kun usainbolttimainen kiitäjä. Tästä syystä osa lahjakuormasta on hyvin perusteltua jakaa jo marraskuulla. Tuplabonus- ja marrasalekampanjat pitäisi jo olla hyvin suunniteltu. Kestävyysjuoksijaominaisuuksistaan huolimatta Petteriä ei voi rasittaa loputtomiin, joten osan Petterin työkuormasta voi hyvin jakaa maamme logistiikkatoimijoiden harteille.

Toivon myös, että moni tilaa sinulta aineettomia lahjoja. Kaikkien hartioita et Joulupukki ehdi itse hieromaan, sen takia on olemassa myös muita ammattikuntia: hierojat ja fysioterapeutit, ja toivon, että myös heidän tarjontansa verkossa on viritetty jo nyt joulua varten valmiiksi. Vaikka en audimiesten mielipiteistä perustakaan, luulen ja pelkään, että joulun etukäteisvalmistelut kaatuvat liian usein äitien päälle. Toivonkin nyt, että kaikki äidit tulevat hyvissä ajoin verkkokauppaan, ja tekevät jälkikasvun toivelistojen mukaiset hankinnat. Tämä säästää äitien hermoja ja siten mahdollistaa oikean joulun myös lapsille.

Kiitoksia että sain toivoa, nyt jään odottamaan toiveiden toteutumista.

Oikein aktiivista joulua.

Ystävällisin terveisin,

Ikuinen fanisi, Mervi

Ps. Meidän keskimmäinen haluaa rummut, niitä toivoisin myös! Isommalle voi tuoda vaikka skootterin ja kuopus tyytynee legoihin.

Ps 2: Jos tuot rummut, tuothan sähkörummut ja niihin kuulokkeet. Iso kiitos tästä jo etukäteen.

Lukuisat vaarat vaanivat pahaa aavistamatonta verkkokauppavierailijaa. Petra Peruskäyttäjää nämä vaarat eivät välttämättä huoleta. Verkkokauppiaan on kuitenkin hyvä tiedostaa turvallisuuden merkitys. Kaukaa verkkokaupan luvatusta maasta, Yhdysvalloista, on kantautunut tutkimustuloksia, joiden mukaan turvallisuutta osoittavien logojen esittäminen verkkokaupassa lisää myyntiä useita prosentteja. Suomesta ei vastaavia tutkimustuloksia vielä ole, mutta selvää on, että tietoturvaa tarvitaan täälläkin. Kuluttaja uskaltaa tilata vasta kun voi luottaa kauppaan. Luottamuksen pitää ylettyä sekä tietoturvaan että kauppiaan luotettavuuteen: luvatut tuotteet tulevat luvatussa ajassa.

Lue lisää: Taloussanomat kertoo tietoturvasta

Olen verkkokaupan fanaattinen kannattaja, se tuskin yllättää ketään. Kolme lasta, kiireinen työ, aina kesken oleva piha ja lukuisat harrastukset varmistavat ajankäytön optimoinnin olevan elämäni keskeisiä tavoitteita vielä pitkään. Siihen kokonaisuuteen verkkokauppa sopii kuin nakutettu. Iloni olikin rajaton, kun vakiomultatoimittajani sivuilla aukioloaikoja varmistaessani huomasin heidän avanneen verkkokaupan. Jippii, siirryin sinne välittömäsi. Lähes yhtä välittömästi siirryinkin sitten myös pois. Olin varautunut maksamaan toimituskulut ja odottamaan toimitustakin hetken. Mutta tuplahintaa en ollut varautunut maksamaan. Päivää myöhemmin menin katsomaan paikallisen pizzerian menuta säästyäkseni ruuanlaitolta. Jee, heilläkin on verkkokauppa, tilaankin siis jälkikasvun iltapalan sieltä, miten näppärää. Näppäryys tosin loppui kun yritin siirtää ensimmäisen pizzan ostoskoriin. Minuuttien odottamisen jälkeen koneelleni ilmestyy teksti: “Not responding”.

Mitä meni vikaan? Innokas kuluttaja valmiina käyttämään rahansa, odotusarvot korkealla. Kumpikaan tuotteista ei välttämättä ole perinteisimpiä verkkotuotteita, ja sen takia ilahduinkin suunnattomasti näistä mahdollisuuksista. Mutta jotain oli palveluntarjoajilla jäänyt tekemättä. Miksi kuluttaja ostaa verkosta? Mitä hän hakee verkkopalvelun käytöltä? Verkkokaupan käyttäminen ei ole niin kivaa, että palvelun käytön ilosta on valmis maksamaan palveluista tai tuotteista tuplahinnan. Verkkokauppa jää myös käyttämättä silloin, jos ostaminen käy nopeammin muita välineitä -kuten puhelinta- käyttämällä.  Nähtäväksi jää, kauanko menee että käyn samaisissa palveluissa uudestaan, katsomassa onk o hinnoittelu muuttunut ja toimiiko palvelu nyt.

Mitä kävi mullalle ja pizzalle? Multaa saadakseni soitin kilpailevalle palveluntarjoajalle ja tilasin rekka-autollisen tavaraa pihalle. Pizzan sijaan lapset saivat ruispuolukkapuuroa. Ehkä sitten seuraavalla kerralla…